Kaikki artikelit

Vaaka, vesimies ja oinas kuvituskokoelmissa

Katriina Viljamaa-Rissasen lehtikuvitustuotanto horoskooppikuvituksineen herätti Sandra Lindblomin pohtimaan feminiinisen viihteen ja astrologisen naistenlehtikuvaston arvostusta.

”Temaattisesti kuvakokoelmiin tallennetaan valtakunnallisesti ja kansallisesti merkittävää kuvallista aineistoa, joka liittyy Suomen historiaan, kansatieteeseen sekä rakennettuun kulttuuriympäristöön, merelliseen kulttuuriperintöön ja kuvajournalismiin”. Näin lukee Museoviraston Kuvakokoelmien kokoelmapolitiikassa. Museoalalla kokoelmapolitiikka on kokoelmatyötä linjaava asiakirja, joka muun muassa määrittelee sen, millaista aineistoa kyseinen toimija vastaanottaa kokoelmiinsa.

Horoskooppikuvitusten valtakunnallista ja kansallista merkitystä päästiin Museoviraston Kuvakokoelmissa ruotimaan, kun Katriina Viljamaa-Rissanen (s. 1944) tarjosi alkuvuodesta 2026 Museoviraston Kuvakokoelmille lehtikuvituskokoelmaansa. Merkittävä osa kokoelmasta koostuu horoskooppiaiheista, sillä Viljamaa-Rissanen toimi pitkään Annan vuosi- ja kesähoroskooppien vakiokuvittajana.

Aineistotarjous liittyi KUKA – kansallinen lehtikuvitusarkisto -hankkeeseen. Se on Grafian, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKESin ja Kuvittajat ry yhteishanke, joka tähtää lehtikuvituksen kulttuuriperintöaseman vahvistamiseen. Hankkeen myötä Museoviraston Kuvakokoelmat on vastaanottanut kokoelmiinsa useamman kotimaisen lehtikuvituksen tekijän tuotantoa vuosina 2025–2026.

Visuaalisia oivalluksia

Katriina Viljamaa-Rissasen horoskooppikuvituksia voi pitää visuaalisesti poikkeuksellisen kekseliäinä. Ne ovat eläinradan 12 merkistä rakentuvia kuvitussarjoja, joissa toistuvaa aihetta varioidaan oivaltavasti. Horoskooppimerkit piirtyvät kuvituksissa muun muassa keijukaisten siiville ja tuulessa hulmuaviin rantapyyhkeisiin. Viljamaa-Rissasen tausta muotikuvittajana näkyy kuvitusten naishahmojen ajanmukaisissa ja pieteetillä kuvatuissa asuissa.

Tällaista feminiinistä, viihteellistä ja esoteerista kuvastoa on kuitenkin tupattu pitämään ensisijaisesti hömppänä eikä kansallisesti merkittävänä kulttuuriperintönä. Argumentoin kuitenkin, että tämä näkökulma heijastelee vanhentuneita asenteita.

Kuva 2 kuvateksti: Anna-lehden kesähoroskooppiin vuonna 1985 tehtyjä kuvituksia. Kuva (Tekijänoikeuden piirissä): Katriina Viljamaa-Rissasen lehtikuvituskokoelma / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto.

Institutionaalista arvostusta

Esoteerisuus ja naisille suunnatut viihteelliset kulttuurituotteet ovat Suomessa ja kansainvälisesti valtavia ilmiöitä. Niiden merkitys on huomattu akateemisessa tutkimuksessa ja kulttuuri-instituutioissa laajasti.

Taidemuseoiden näyttelyohjelmistoissa esoteerinen tematiikka tuntuu jo vakiinnuttaneen asemansa. Tuoreena esimerkkinä voi pitää Ateneumissa syksyllä 2026 nähtävää Arcana Borealis – pohjoisen naiset ja esoteerisuus -näyttelyä, joka pohjaa kansainväliseen tutkimushankkeeseen. Göteborgin kirjamessut on puolestaan nostanut viime vuosina esiin romanttista viihdekirjallisuutta vakavasti otettavana ja relevanttina kirjallisuuden muotona.

Kuva 3 kuvateksti: Anna-lehden vuosihoroskoopissa 1982 julkaistuja kuvituksia. Kuva (Tekijänoikeuden piirissä): Katriina Viljamaa-Rissasen lehtikuvituskokoelma / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto.

Hömpästä kulttuuriperinnöksi

Museoviraston Kuvakokoelmissa syntyi lopulta konsensus siitä, että Katriina Viljamaa-Rissasen horoskooppikuvitukset haluttiin kokoelmiin. Esoteerinen ja feminiininen viihde ovat merkittäviä kulttuuri-ilmiötä ja horoskoopit naistenlehtien keskeistä sisältöä.

Astrologian kulttuurihistoriallinen merkitys on kiistaton, vaikka harva ottaa naistenlehdissä julkaistut horoskoopit kovin vakavasti. Siksi horoskooppikuvituksia on 2020-luvulla turha ohittaa pelkkänä merkityksettömänä hömppänä.

Katriina Viljamaa-Rissasen vuonna 1983 Anna-lehdelle piirtämiä horoskooppikuvituksia. Kuva (Tekijänoikeuden piirissä): Katriina Viljamaa-Rissasen lehtikuvituskokoelma / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto.

KUKA – kansallinen lehtikuvitusarkisto -hankkeesta voi lukea lisää Museoviraston verkkosivuilla vuonna 2025 julkaistusta uutisesta
Teksti on julkaistu alun perin Museoviraston blogissa.

Sandra Lindblom

Kirjoittaja on taidehistorioitsija, joka on työskennellyt KUKA – kansallinen lehtikuvitusarkisto -hankkeessa suunnittelijana ja projektipäällikkönä vuosina 2024–2026.

Lisää artikkeleita

Katso kaikki