Heikko taloustilanne koettelee myös monia Grafian jäseniä, joista suuri osa on yksinyrittäjiä. Tekoäly lisää alan epävarmuutta, mutta monet suhtautuvat siihen kuitenkin käytännöllisesti. Tekoälylle saatetaan ulkoistaa rutiini- ja taustatöitä ja sitä käytetään liiketoiminnan sparraajana. Grafian visuaalisen viestinnän toimialatutkimus vuodelta 2025 valottaa alan ammattilaisten profiilia ja työmarkkinatilannetta Suomessa. Tutkimuksen mukaan visuaalisen viestinnän suunnittelijat ovat hyvin korkeasti koulutettuja. Vastaajista 81 prosentilla on korkeakoulututkinto: 40 prosentilla ylempi ja 41 prosentilla alempi korkeakoulututkinto. Yleisimmät ammattinimikkeet ovat graafinen muotoilija / suunnittelija (48 %) ja Art Director (14 %). Visuaalisen viestinnän ammattilaisten työtehtävät ovat moninaisia, ja yli puolella vastaajista työhön kuuluu yritysilmeiden (72%), julkaisujen (68%) ja digitaalisten palveluiden (66%) suunnittelua. Myös kuvitus, informaatiografiikka, mainonnan ja konseptien suunnittelu sekä liikkuvan kuvan parissa työskentely kuuluvat yleisimpiin työtehtäviin. Tekoälyn käyttö yleistyy Vastanneista 65 prosenttia oli hyödyntänyt tekoälyä työssään – määrä oli kaksinkertaistunut edellisen, kaksi vuotta sitten tehtyyn, kyselyyn verrattuna. Tekoäly nähdään pääasiassa työkaluna ja eniten sitä hyödynnettiin rutiinitöiden automatisoinnissa ja ideointivaiheessa. Osa vastaajista suhtautuu tekoälyteknologioihin varauksellisesti, etenkin sen epäegologisuus huolestuttaa. Suurimpana uhkana koettiin, että asiakkaiden halukkuus maksaa luovasta suunnittelusta vähenee. Tekoälyn pelätään myös laskevan ammattimaisen suunnittelu- ja kuvitustyön arvostusta sen täyttäessä markkinat keskinkertaisella visuaalisella materiaalilla. Huolena on, että suunnittelijoiden tyyliä kopioidaan ja teoksia käytetään tekoälyn kouluttamiseen ilman lupaa tai korvausta. Tekoälyn hyödyntäminen tehokkaasti edellyttää uudenlaisten työskentelytapojen oppimista ja omaksumista. Myönteisten näkemysten mukaan tekoälyteknologiat antavat kuitenkin enemmän aikaa luovalle suunnittelulle, tehostavat suunnittelutyötä, auttavat ideoinnissa ja nopeuttavat luonnostyövaiheita, kun rutiinityö automatisoituu. Suuri määrä yksinyrittäjiä Visuaalisen viestinnän suunnittelun alalla työskennellään pääosin palkansaajina tai yrittäjinä. Palkansaajien osuus oli 37 prosenttia ja yrittäjien 43 prosenttia. Yrittäjien ja yrittäjämäisesti toimivien freelancereiden yhteenlaskettu osuus oli peräti 50 prosenttia. Noin 78 prosenttia oli yksinyrittäjiä ja vain 22 prosenttia työllisti vähintään kaksi henkilöä. Vain 53 prosentilla yrittäjiä vuositulot ylittivät 30 000 euroa. Yrittäjistä 63 prosenttia ilmoitti, että yleisen taloudellisen tilanteen heikentyminen on vaikuttanut toimeentuloon kielteisesti. Se on johtanut kilpailun kiristymiseen ja kilpailutettavien hankkeiden budjettien kutistumiseen. Silti enemmistö suhtautui tulevaisuuteen toiveikkaasti. Palkansaajien parempi asema Alan palkansaajien tilanne on suotuisampi: kyselyn mukaan 47 prosenttia oli tyytyväisiä palkkaansa, työmäärään ja -tehtäviin. Palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli vuoden 2025 alussa 4 043 euroa ja mediaani 4 000 euroa. Kyselyn mukaan visuaalisen viestinnän palkansaajista 72 prosenttia työllistyi yksityisissä yrityksissä ja yhteisöissä. Yksityisten työnantajien palveluksessa olevat palkansaajat ovat tyytyväisempiä ansiotasoonsa kuin julkisyhteisöjen palveluksessa olevat. Peräti 88 prosenttia palkansaajista pitää työpaikkansa säilymistä täysin tai melko varmana, mikä on korkea luku Suomen heikentyneeseen yleiseen työllisyystilanteeseen verrattuna. Vastaajista vain 6 prosenttia oli työttömänä, mikä on selvästi alle Suomen keskimääräisen työttömyysprosentin. TUTKIMUKSEEN