Traditiot suunnittelun ytimessä

Aunis Ahonen tapasi Suomen Ateenan-instituutin taiteilijaresidenssissä Aliki Kakoulidoun ja Dimitra Vasilakoun, jotka työskentelevät Metoo communication design -studiossaan Ateenassa. Suunnittelijat keskustelivat muinaisen taiteen merkityksestä ja luovan työn näkökulmasta moniulotteisessa kreikkalaisessa metropolissa.

Aunis: Kuulisin mielelläni työstänne ja mitä sen ytimessä piilee.

Aliki & Dimitra: Aloitetaan nimestämme. Perustimme Metoo communication design -studiomme vuonna 2005. Vuonna 2014 aloitimme kuosien suunnittelun, joiden nimeksi tuli metoo patterns. Vuonna 2019 kuoseistamme tuli itsenäinen brändi, M2P / metoo patterns.

Erikoistumme visuaaliseen kommunikaatioon, jonka painotus on kulttuurintutkimuksessa. Olemme kiinnostuneita traditionaalisista tekniikoista ja käsillä tekemisen menetelmistä, kuten silkkipainosta. Työmme ytimessä ovat symbolit, historia, kansantaide ja käsi- ja taideteollisuus. Inspiroidumme traditionaalisista motiiveista ja hahmoista, sekä niiden tuomisesta nykyaikaan. Meitä kiinnostaa erityisesti jokapäiväisten esineiden luominen.

Kuosien dekonstruointi kansantaiteesta

A: Mystery 85 City Patterns on tutkimus paikallisista tarinoista ja kulttuurihistoriasta. Tarinat muuntuivat erilaisiksi kuoseiksi.

A&D: Loimme aivan loistavan kokoelman kuoseja! Työskentelimme kuukausia yhteisön kanssa Eleusiissa. Haastattelimme paikallisia, keräsimme muistoja heidän kotikylistään, kaupungeistaan ja sukujuuristaan, sekä tietoa taiteesta ja symboleista, joita löytyy kirjontatöistä ja muista artefakteista. Tutkimme kuvioita ja motiiveja. Toteutetut kuosit vastaavat eri alueita: mukana olivat Anatolia, Chios, Korfu, Kreeta, Dokedanesia, Eleusis, Epeiros, Peloponnesos, Pontos ja Thessalia. 

A: Projektissa näkyvät historialliset kerrostumat, niiden jatkuvuus nykyajassa ja tuleminen joksikin uudeksi.

A&D: Projekti oli koskettava. Järjestimme työpajoja, joissa keskustelimme siitä, mitä kyseiset symbolit merkitsivät paikallisille. Työpajoihin osallistujat toteuttivat omia versioitaan kuoseista. Mahdollistimme niiden uudelleenkäytön. Ihmiset muokkasivat yksityiskohtia ja väriyhdistelmiä, ompelivat ja loivat näin oman teoksensa.

Projekti toi näkyväksi tarinoiden ja muistin merkityksen nykyajassa ja jokapäiväisessä elämässä. Näin luodut kuosit kuuluvat paikallisille. Lisäksi ne tekivät heidät ylpeiksi perinteistään.

Symbolien palautus yhteisölle

A: Visuaalisen estetiikkanne perustana ovat ikiaikaiset kuviot ja traditiot.

A&D: Museossa lasin takana olevat muinaiset artefaktit jäävät etäisiksi, mutta Mystery 85 City Patterns -projektissa historiasta tuli omaamme. Omaksuimme ikiaikaisen symboliikan uudestaan käyttöömme. Kuosit eivät ole vain ornamentteja tai dekoraatiota. Monet symboleista ovat yhteydessä hedelmällisyyteen ja naisvoimaan, ne kertovat naiseudesta ja feminiinienergiasta. Toinen vahva teema on luontoyhteys.

A: Naisenergiasta puheenollen, mitä nimenne, metoo patterns, viestii?

A&D: Nimellämme ei ole kytköksiä Me Too -liikkeeseen. Metoo communication design syntyi kuvaamaan helposti lähestyttävää suunnittelutyötämme, ja toiveestamme, että ihmiset ottaisivat sen omakseen. Tarkoituksenamme ei ollut kytkeytyä myöhemmin syntyneeseen seksuaalista häirintää vastustavaan liikkeeseen. Päätimme kuitenkin pitää nimemme.

Ekologisia teemoja

A: Suunnittelemanne kangasmaljakot ovat inspiroivia!

A&D: Halusimme toteuttaa jotain hauskaa. Suunnittelimme ruukunmuotoisen taskun muovipulloille, joka muuttaa ne maljakoiksi. Graafikkoina työskentelemme pääasiassa tasaisen, kaksiulotteisen pinnan parissa. Projektin haasteena oli muuttaa ajatteluamme kolmiulotteiseen muotoon.

Teimme yhteistyötä kuvataiteilija ja muotisuunnittelija Alessia De Pasqualen kanssa, joka auttoi meitä muotojen ja materiaalin kanssa. Ruukku on helposti lähestyttävä, hankittava, mukaan pakattava, kolmiulotteinen objekti. Litteässä tilassa pehmeä vaasi voi matkustaa ympäri maailman.

A: Olette tehneet yhteistyötä myös museoiden kanssa?

A&D: Kreikkalaisen kulttuurin Benaki-museo presentoi ruukkuprojektimme. Uniikit muodot perustuvat muinaisiin kreikkalaisiin astioihin. Kuosi on taas inspiroitunut epiruslaisten kirjontatöiden motiiveista 1700- ja 1800-luvuilta. Kangasmaljakoiden suunnittelu sisälsi monia työ- ja tuotantovaiheita. Teemme usein yhteistyötä paikallisten perheyritysten, tuottajien, käsityöläisten ja silkkipainajien kanssa.

A: Ekologinen näkökulma on ravitseva.

A&D: Ympäristö-teemojen tietoisuus Kreikassa on tällä hetkellä vahva. Ekologinen aspekti on myös sensitiivinen teema, ja muovipullojen käyttöä voidaan myös kritisoida. Toisaalta kangasruukku mahdollistaa uudelleenkäytön kierrätysnäkökulmasta. Maljakoksi voi sujauttaa myös lasipullon.

Suunnittelun horisontteja

A: Millaiset ovat visuaalisen viestinnän alan maisemat ja näkymät Kreikassa?

A&D: Suunnittelukulttuuri on monipuolista. Erityisesti Thessalonikissa on alan vahvaa perinnettä. Mutta yleisesti ottaen Kreikassa ei ole teollisuutta. Meidän on haastavaa rakentaa ja tuottaa objekteja sekä tuotteita. Tuotanto luo erityisiä haasteita.

Sitten toisaalta meillä on mahtava nykytaiteen kenttä – täältä löytyy paljon vaihtoehtoisia taiteen tiloja ja tekemisen tapoja. On kiinnostavaa nähdä, kuinka kauan tämä energia jatkuu. Suunnittelutyöllä on kuitenkin eri yleisönsä, kuin nykytaiteella. Toisaalta täällä on äärimmäisen helppoa kohdata ihmisiä, ja luoda uusia mahdollisuuksia sitä kautta.

Muotoilu lisää elämänlaatua 

A: Aliki, olit vaihto-opiskelijana Suomessa 20 vuotta sitten. Miten kokemus vaikutti sinuun?

Aliki: Sillä oli suuri vaikutus. Taideteollisessa korkeakoulussa käytettävissämme olevat resurssit ja materiaalit olivat aivan mielettömät… Tunsin myös vahvaa yhteyttä mentaliteettiinne, vaikka kulttuurimme ovat hyvin erilaisia!

Arki oli Suomessa todella helppoa. Jokapäiväinen elämä tuntui olevan yhteydessä luontoon. Koin aivan erityistä rauhaa ja luovuuteen keskittymistä. Itseasiassa Marimekko on suuri inspiraation lähteemme! Siinä sulautuvat vanha ja moderni, ilahduttavalla tavalla.

Suomessa muotoilu on osa jokapäiväistä elämää. Täällä Kreikassa elämä on taas toisella tavalla mutkatonta: voimme viettää aikaa ja käydä ulkona vuodenaikojen ympäri. Jossain mielessä emme ole aina “tarvinneet” muotoilua elämäämme. Suomessa kuitenkin koin, että design teki elämästäni parempaa. Se ei ollut vain kaunistusta tai koristelua, vaan jotain, joka todella kehitti elämänlaatuani.

Viime vuosina muotoiluajattelua on alkanut täälläkin olemaan enemmän. Suunnittelijat toteuttavat upeita asioita ja promotoivat maatamme modernilla otteella. Kreikkalaisessa suunnittelussa tapahtuu tällä hetkellä todella kiehtovia asioita.

Kontakti juuriin ja identiteettiin

A: Ateena ei ole aina parhain kaupunki työhön keskittymiseen. Mutta riemuitsen täällä vallitsevasta sosiaalisesta kulttuurista.

A&D: Olet oikeassa, se on todellinen ongelmamme täällä! (naurua). On vaikeaa olla vastaamatta kutsuihin, lähtemättä ulos tapahtumiin, ja ystäviä tapaamaan…

Ateena on kuitenkin melko kaoottinen kaupunki. Varmasti mahtava paikka lomailuun, mutta luo haasteita meille, jotka asuvat täällä. Emme pääse nauttimaan vehreyden olemuksesta, lukuisista puistoalueista.

Elämä suurkaupungissa on myös stressaavaa. Kreikan maaseudulla asuvat enää lähinnä isoäidit ja isoisät. Myös tämän vuoksi yhteyden luominen juuriimme, perinteisiin, tuntuu todella merkitykselliseltä, paluulta identiteettiimme.

Aunis Ahonen

Kuvittaja, graafinen suunnittelija

www.aunisahonen.com

Aunis Ahonen on kuvittaja ja graafikko, jota kiehtoo mm. mehukas muinaisuus.