Grafian jakamat tunnustuksetGrafia jakaa jäsenilleen ja visuaalisen viestinnän alaan toiminnallaan vaikuttaneille henkilöille erilaisia tunnustuksia. Rudolf Koivu -lasten- ja nuortenkirjapalkinto jaetaan joka toinen vuosi. Albert Gebhard -mitalia jaetaan henkilölle tai yhteisölle, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt Grafian ja sen jäsenten kansainvälistä vuorovaikutusta ja arvostusta. Grafia myöntää kunniajäsenyyksiä ja hakee valtiolliset kunnianosoitukset jäsenilleen.Vuoden GraafikkoVuoden Graafikko -palkinto jaetaan vuosittain ilman eri hakemusta ensisijaisesti ansiokkaasta ja tuloksellisesta työskentelystä graafisen suunnittelun alueella tai muusta toiminnasta suomalaisen graafisen suunnittelun tason ja arvostuksen kohottamiseksi. Grafian ammattilaisraati valitsee Vuoden Graafikon. Vuoden Graafikot vuodesta 1985 • 2024 Juuso Koponen & Jonatan Hildén • 2023 Tomi Leppänen• 2022 Kaisa & Christoffer Leka• 2021 Marina Veziko• 2020 Schick Toikka• 2019 Lotta Nieminen• 2018 Inka Bell• 2017 Mikko ”Vilunki 3000” Viljakainen• 2016 Pekka Toivonen • 2015 Jesse Auersalo• 2014 Anna Ahonen ja Katariina Lamberg • 2013 Kasper Strömman• 2012 Kokoro & Moi (Antti Hinkula ja Teemu Suviala)• 2011 Agent Pekka• 2010 Sami Kortemäki• 2009 Vuoden Graafikkoa ei valittu konseptimuutoksen vuoksi.• 2008 Klaus Haapaniemi• 2007 Dog Design (Ilona Ilottu, Petri Salmela ja Eeva Sivula)• 2006 Tapio Vapaasalo• 2005 Lasse Rantanen• 2004 Marja-Leena Muukka• 2003 Ilkka Kärkkäinen• 2002 Kyösti Varis• 2001 Tapani Aartomaa• 2000 Esa Ojala• 1999 Aimo Katajamäki• 1998 Kai Kujasalo• 1997 Jorma Hinkka• 1996 Unto Paltemaa• 1995 Mikko Tarvonen• 1994 Hannu Taina• 1993 Marjaana Virta• 1992 Herbie Kastemaa• 1991 Pekka Loiri• 1990 Kari Piippo• 1989 Jukka Veistola• 1987 Asko Kekkonen• 1986 Pekka Vuori• 1985 Erkki Ruuhinen Rudolf Koivu -palkintoGrafia ry jakaa Rudolf Koivu -palkinnon joka toinen vuosi parhaasta lasten- tai nuortenkirjakuvituksesta. Palkinnon suuruus on 10 000 €. Rudolf Koivu -palkintoa alettiin jakaa taiteilija Rudolf Koivun elämäntyön kunniaksi jo vuonna 1949. Palkinto voidaan myöntää Suomessa toimivalle kuvittajalle. Grafia ry:n hallitus päättää erikseen joka toinen vuosi jaettavan palkinnon jakoajankohdan sekä myöntää tarkoitukseen tarvittavat varat.Rudolf Koivu -palkinnon historiaMuun muassa kirja- ja lehdenkustantajille työskennelleet taiteilijat perustivat vuonna 1933 Suomen Piirtäjäliiton, jonka toimintaa Grafia ry jatkaa. Rudolf Koivu toimi liiton ensimmäisenä sihteerinä. Taiteilija Rudolf Koivun elämäntyön kunniaksi perustetun palkinnon tarkoitus on kohottaa lastenkirjataiteen tasoa. Vuoteen 1983 saakka palkinnon jakoi Rudolf Koivu -säätiö, vuosina 1983–1986 Grafia ry yhdessä Suomen Nuorisokirjailijat ry:n kanssa ja vuosina 1986–1996 Suomen kirjasäätiö. Vuonna 1997 palkinto siirtyi takaisin Grafialle. Rudolf Koivu -palkitut vuodesta 2023 Kati Närhi (Kadoksissa, Capuchina Kustannus) 2021 Maria Sann (Bokstavsvärldar, Förlaget) 2019 Marika Maijala (Ruusun matka. Etana Editions) 2017 Sanna Mander (Avain hukassa / Nyckelknipan. S&S) 2015 Satu Kettunen (Otso Aarnisen salaperäinen seikkailu. Tammi) 2013 Matti Pikkujämsä (Kaiken maailman eläinsadut. Otava) 2011 Anne Vasko (Jellona Suuri. WSOY) 2009 Marika Maijala (Hannu Mäkelä: Vauvaunia. Tammi) 2007 Camilla Pentti (Tomi Kontio: Lehmä jonka kyljessä oli luukku. Teos) 2005 Salla Savolainen (Leena Virtanen: Pikku Xing. Tammi) 2003 Mauri Kunnas (Mauri Kunnas: Seitsemän koiraveljestä. Otava) 2001 Aino Havukainen, Sami Toivonen (Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Veera ja Menopelit. Otava, Sinikka ja Tiina Nopola: Risto Räppääjä ja Nuudelipää. Tammi) 1999 Julia Vuori (Marjatta Levanto: Nykytaide suurin piirtein. Otava) 1997 Mika Launis (Jukka Virtanen: Antti Puunhaara. Tammi) – 1995 Leena Lumme (Suomen lasten runotar. Otava 1994) 1993 Markus Majaluoma (Sinikka Nopola Tiina Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu loman tarpeessa. Tammi 1992) 1991 Cris af Enehielm (Margareta Thun: Ängelungen/Enkelimuksu. Holger Schildts/Tammi 1990) 1989 Kristiina Louhi (Hannele Huovi: Taivaanpojan verkko. Weilin+Göös 1987 sekä Hannu Mäkelä: Minä olen pikkupanda. Otava 1988) 1987 Hannu Taina (Raija Siekkinen: Herra kuningas. Otava 1986) 1985 Hannu Taina (Elina Karjalainen: Uppo-Nallen kootut runot, Teemu karvainen kaveri sekä Markku aikamies. WSOY 1985) Kaarina Kaila: (Pitkäaikaisesta lasten ja nuorten kirjojen hyväksi tehdystä työstä) Juha Pykäläinen (Kirsi Kunnas: Sirkusjuttuja. WSOY 1985) 1984 Camilla Mickwitz (koko tuotanto) 1983 Jori Svärd (Mysi Lahtinen: Leikkivuosi. Weilin+Göös 1982) -1982 Pekka Vuori (Jättiläiset. SKS 1981) Matti Kota (Titvi Ikäheimo: Hiiren häät. WSOY 1981) 1981 Camilla Mickwitz (Emilia-kirjat. Weilin+Göös) Kaarina Kaila & Ulla Vaajakallio 1980 Marja Seljola & Riikka Tuomari (Linnakylän Katri ja Mikko. WSOY 1979) Outi Markkanen (Hannele Huovi: Jos olet yksin ja salaa. Satuja, runoja ja lauluja vuodenaikojen hengityksen tahdissa. Gummerus 1979) Tunnustuspalkinto: Maija Karma (ansiokkaasta työstä lastenkirjojen kuvittajana) 1979 Kaarina Kaila (Marja-Leena Mikkola: Lumijoutsen. Otava 1978) Rahapalkinto: Outi Markkanen Rahapalkinto: Camilla Mickwitz -1978 Tove Jansson (Den farliga resan. Holger Schildts) Pekka Vuori (Käpälämäki: Suomen kansan satuja. Kirjasieppo/SKS/Iisalmen sanomat) Kunniamaininta: Heljä Liukko-Sundström (Heljän lempeitä satuja. Otava 1977) Kunniamaininta: Kaarina Kaila (Marja-Leena Mikkola: Anni Manninen. Otava 1977) 1977 Hannu Taina (Liisa Hännikäinen: Doina. Otava 1976) Tunnustuspalkinto: Urpo Huhtanen (Kaarina Helakisa: Posetiivi. WSOY 1976) Kunniamaininta: Camilla Mickwitz (Jasonin kesä. Weilin+Göös) Kunniamaininta: Katriina Viljamaa-Rissanen (oppikirjakuvitukset) 1976 Seppo Lindqvist (Kerrotaan satu. Otava 1975) Tunnustuspalkinto: Taideteollisen korkeakoulun graafisen suunnittelun opiskelijoiden työryhmä (Luonnon kuvakirja: pihapiirin tapahtumia keväästä kesään. Welin+Göös 1975) 1975 Björn Landström (Olipa Kerran. Otava 1974) Tunnustuspalkinnot: Heljä Lassila (One Two Three. Valistus) ja Anna Tauriala (Vuokko Niskanen – Vuokko Österlund: Ihmisiä. Gummerus) 1974 Katriina Viljamaa-Rissanen (Kaarina Helakisa: Elli-Velli-Karamelli. Weilin+Göös 1973) Raimo Puustinen (Juhani Aho: Rautatie. WSOY 1973) 1973 Aarne Nopsanen (Peruskoulun historia. WSOY 1972) Kunniamaininnat suomalaisen kirjataiteen kehittämisestä ja tunnetuksi tekemisestä: Tove Jansson ja Björn Landström Inari Krohn: Vihreä Vallankumous (Tammi 1970) Pekka Vuori: Otto ja Ville, kaksi reipasta rikkojaa (Mannerheimin lastensuojeluliitto 1972) 1972 Heka Toivola (The Hole Story – Läpinäky. Viherjuuri & Uusi Kivipaino Oy 1971) 1971 Katriina Viljamaa-Rissanen (Suuri satukirja. Valitut Palat. 1970) 1969 Maija Karma (Lea Pennanen: Piilomaan pikku aasi. Otava 1968) Erkki Tanttu (Joel Lehtonen: Metsänukko, Otava 1968) Elina Vanninen (Kirsi Kunnas: Aikamme aapinen. WSOY 1968: säätiön 20-vuotispalkinto erityisansioista koulukirjojen kuvittajana) 1968 Risto Mäkinen (Leena-Kaisa Laitakari-Kaila – Ulla R. Lehtonen: Ett tu tre.Valistus 1967) 1967 Erkki Tanttu (Satu meni saunaan. Otava 1966) Oili Tanninen (Nunnu lentää. Otava 1966) 1966 Aleksander Lindeberg (Iloinen aapiskirja. WSOY 1965) Risto Mäkinen (Mertsi-Ilmari Laurikainen: Onnimanni ja Kukkaliina. Valistus 1965)Maire Könni-Björklind (Salola&Kontturi: Lukutunnin kirja VI. Valistus 1965) 1965 Yrjö Könni (Aila Nissinen: Kalpeiden vuorten tarinoita. Valistus 1964) Maija Karma (Aili Konttinen: Tässä tulee intiaani. WSOY 1964) 1964 Alexander Lindeberg (Iloiset aapiskuvat. WSOY) -1963 Yrjö Könni (Parasta Topeliusta. Valistus 1962) 1962 Maija Karma (Kaija Pakkanen: Pien Hauska. WSOY 1961) Maija Karma (Alf. Proysen: Pikkurillisen kepposet. WSOY 1961) Tapio Tapiovaara (Aili Konttinen: Lasten kultainen Kalevala IV. WSOY 1961) 1961 Helga Sjöstedt (Eero Salola: Hölmölän kylä. Valistus 1960) 1959 Maija Karma (Selma Lagerlöf: Peukaloisen retket. WSOY 1958) 1958 Tove Jansson (Trollvinter. Holger Schildts 1957) 1957 Helga Sjöstedt (Ilona Merikoski & Liisa Leväluoma: Kansojen satuja. Valistus 1956) 1956 Erkki Tanttu (H.C. Andersen: Satuja. Otava 1955) II palkinto: Heljä Lahtinen (Suomen kansan satuja ja tarinoita. SKS. Kultaomena ja Tuhkimus ja kaksi muuta satua. WSOY) 1954 Maija Karma (Aila Nissinen: Orriporrin taru. WSOY 1953) 1953 Erkki Tuomi (Kaarlo ja Ilona Merikoski: Jättiläisiä ja kääpiöitä. Valistus 1952) 1952 Erkki Tanttu (Sakari Pälsi: Minä sain kukon kiinni. Otava 1951) 1951 Helga Sjöstedt (Saara Heino: Pikkusiskojen satuja. Valistus 1950) 1950 Alf Danning (Pohjoismaisia kansansatuja. Kuvataide 1949) 1949 Risto Mäkinen (Raul Roine: Pilvilinna. WSOY 1948) Albert Gebhard -mitaliMitali kunniakirjoineen voidaan myöntää ansioituneelle piirtäjälle, kuvittajalle tai graafiselle suunnittelijalle. Mitalin voi saada myös yhteisö tai henkilö, joka on edistänyt piirrostaiteen ja graafisen suunnittelun kehitystä ja arvostusta Suomessa sekä toiminut erityisen arvokkaalla tavalla liiton kulttuuritavoitteiden ja sen jäsenten hyväksi.Albert GebhardAlbert Gebhardin (1869–1937) johdolla perustettiin 22.5.1933 Suomen Piirtäjäliitto eli nykyinen Grafia. Gebhard oli myös yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Albert Gebhard toimi vuodesta 1897 pidettynä piirustuksenopettajana Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Hän oli Pekka Halosen opiskelutoveri, ja Akseli Gallen-Kallela ja Albert Edelfelt olivat hänen vanhimpia ystäviään. Gebhardin opinnot olivat ajalle tyypillisiä ulkomaanmatkoineen Pariisiin ja Italiaan. Hän oli erittäin taitava piirtäjä ja etenkin vuosina 1900–1910 suosittu kuvittaja.Taidepiirtäjäin liitto Grafia Tecknarförbund ry, sittemmin Grafia ry, perusti ja lyötti vuonna 1963 Albert Gebhard -mitalin kunnioittaakseen Albert Gebhardin elämäntyötä. Mitali on lyöty pronssista ja sen suunnitellut taiteilija Olof Eriksson.Grafia juhlisti 85. toimintavuottaan 21.5.2018 ja jakoi Albert Gebhard -mitalit Leena-Kaarina Brownille ja Erja Hannulalle. Kummatkin henkilöt ovat olleet vaikuttamassa alan kehitykseen sekä Grafian aktiiveina että opettajina. Brown (ent. Kaunonen) ja Hannula ovat olleet tärkeässä roolissa Vuoden Huiput -kilpailun perustamisessa. Molemmat ovat taustaltaan art directoreita. Albert Gebhard -mitalin saajat 39. Erja Hannula (2018) 38. Leena-Kaarina Brown (ent. Kaunonen) (2018) 37. Unto Paltemaa (2008) 36. Keijo Vuorinen (2007) 35. Yrjö Sotamaa (2003) 34. Jaakko Puokka (2000) 33. Helmiriitta Honkanen (1999) 32. Pekka Vuori (1998) 31. Arvo Vatanen (1997) 30. Jukka Veistola (1996) 29. Tove Jansson (1995) 28. Nils Fredriksson (1989) 27. Viktor Kaltala (1988) 26. Tapani Aartomaa (1980) 25. Jukka Pellinen (1979) 24. Kosti Antikainen (1978) 23. Erik Bruun (1976) 22. Martti Mykkänen (1976) 21. Henrik Tikkanen 20. Martta Wendelin 19. Aarne Kotilainen 18. Tapio Tapiovaara 17. Tove Jansson 16. Ahto Numminen 15. Eino Lainio 14. Onni Oja 13. Hans Björklind 12. Olof Eriksson 11. Lauri Santtu 10. Erkki Kulovesi 9. Erkki Tanttu 8. Alf Kvaal, Norja 7. Anton Bengtsson (1964) 6. Björn Landström 5. Aukusti Tuhka (1963) 4. Tauno Miesmaa 3. Erkki Koponen 2. Asmo Alho 1. Aarne Karjalainen Kunniajäsenyydet ja kunnianosoituksetGrafia kutsuu sääntöjensä oikeuttamana kunniajäseniä. Kunniajäsenet ovat henkilöinä ja työnsä tuloksin avartaneet suomalaisten maailmankuvaa vuosikymmenien ajan sekä lujittaneet luovan kuvallisen viestinnän ja graafisen ammattityön yhteiskunnallista arvostusta. Grafian ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi valittiin Eino ”Eka” Lainio hänen 90-vuotissyntymäpäivänään syyskuussa 2003.KunniajäsenetMainostoimistojohtaja Ami Hasan (1956–2021) oli hasan & partners Groupin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Sen lisäksi hän on ollut Art Directors’ Club of Europen presidentti, Vuoden Huippujen Platinahuipulla sekä lukuisilla muilla palkinnoilla ja kunnianosoituksilla palkittu yrittäjä, sijoittaja ja hallitusammattilainen. Hasan oli kärkäs luovuuden ja markkinoinnin puolestapuhuja. Ami Hasanin mukaan ”luovuus ei ole funktio niin kuin ei markkinointikaan, ne ovat molemmat elimellinen osa jokaista organisaation funktiota”.Professori, emerita Marjatta Itkonen (s. 1950) toimi kymmenen vuotta (2004–2014) Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun professorina. Itkonen on valmistunut taiteen maisteriksi Puolasta, josta hän sai vahvan palon julistetaiteeseen. Julistesuunnitteluun liittyvät tapahtumat ja luottamustehtävät ovat kuljettaneet Itkosta ympäri maailmaa. Marjatta Itkosen oma suunnittelutoimistonsa Studio Viiva oli toiminnassa lähes 40 vuotta ja Itkonen jatkaa edelleen suunnittelu- ja opetustyötä kansainvälisesti.Ministeri Lauri Tarasti (s. 1941) on toiminut aktiivisesti useissa suomalaisissa kulttuuriprojekteissa. Hänellä on ollut ratkaiseva rooli Lahden kansainvälisen julistetriennalen olemassaololle ja menestykselle. Tarasti valittiin kunniajäseneksi vuonna 2014.Graafinen suunnittelija Martti Mykkänen (1926–2008) tunnettiin erityisesti tekemistään kirjojen kansista ja julisteista. Hänen tunnetuin kansikuvituksensa on Väinö Linnan Tuntematon sotilas vuodelta 1954. Mykkänen valittiin kunniajäseneksi vuonna 2008.Taiteen maisteri Helmiriitta Honkanen (1920–2018) on esiintuonut arjen grafiikan merkitystä lehtikirjoituksissa ja omissa julkaisuissaan, joista esimerkkeinä Placatista julisteeksi sekä vuonna 2003 ilmestynyt Arjen Grafiikkaa. Honkanen valittiin kunniajäseneksi vuonna 2003.Kuvittaja Hannu Taina (s. 1941) on toiminut aktiivisesti kuvittajien asialla. Hän on luonut merkittävän uran mm. koko kansan tunteman Uppo Nallen kuvallisen hahmon luojana. Taina valittiin kunniajäseneksi vuonna 2003.Professori emeritus Jukka Pellinen (1925–2011) on tehnyt uraa uurtavan työn Grafian toiminnan kansainvälistäjänä ja kokonaisen graafikkosukupolven kouluttajana. Pellinen tunnetaan myös alan aktiivisena keskustelijana. Pellinen valittiin kunniajäseneksi vuonna 2003.Erik Bruun (s. 1926) on maineikas graafikko. 1950-luvulta lähtien hänet on tunnettu oivaltavista, taidokkaista ja usein sympaattisista huumorin sävyttämistä julisteistaan. Johdonmukaisella ja hienostuneella ”Suomi-grafiikallaan” hän on piirtänyt graafisen suunnittelumme historiaan oman, lähes ikonisen profiilinsa. Bruunille on myönnetty professorin arvonimi sekä Platinahuippu.Tove Jansson (1914–2001) tuskin kaipaa esittelyä. Hänen muumiperheensä on tunnettu ympäri maailman. Hänen uransa myös kuvittajana ja lehtipiirtäjänä oli pitkä ja tuottelias. Jansson tunnetaan oikeastaan taidemaalarina, mutta muumiperheen uskomattomien tarinoiden kuvitus ja kirjoittaminen nosti hänet vasta maailmanmaineeseen.Eino ”Eka” Lainio (1913–2005) on tehnyt pitkän päivätyön graafikkon, kirjantekijänä, tuotteliaana kirjailijana. Hän osallistui aktiivisesti Grafian toimintaan ja ollut mukana mm. Albert Gebhard -mitalihankkeessa sekä toteuttamassa Suomen käyttögrafiikkaa ja Suomen piirustustaidetta -kirjoja.Markku Reunanen (1933–2016) on tehnyt elämäntyönsä suuren kustantamon johtavana graafikkona. Hänen runsas ja korkeatasoinen tuotantonsa edustaa kirjataiteen ja typografian alalla edustaa Grafian perinteitä ja keskeistä ideologiaa parhaimmillaan.